|
Hissupa Hissu
Raikuliprinssi
Myersophis. Ei yhtään tyhmempää nimeä kasvattaja sitten keksinyt. Mutta vielä kamalampaa on se, mitä omistaja siitä nimestä väänsi. Hissu, ihan kuin tämä ori olisi joku hissukka tai jotain. (Onneksi omistajalla oli sentään hieman moraalia jäljellä, ettei antanut nimeksi Myyrä, niin kuin oli ensin ajatellut). Niinpä niin, se siitä nimen analysoinnista ja siirrymme itse hevosen luonteen kuvaamiseen. Hissu ei todellakaan ole nimensä mukainen hissukka, ei sitten tippaakaan. Raikulipoika kuvaa tätä komeaa ilmestystä huomattavasti paremmin. Se on aina yhtä täynnä tarmoa ja energiaa, ja olisi koko ajan sinkoilemassa ympäriinsä kuin joku pallosalama. En tiedä, mistä ihmeestä tämä heppa on saanut kaiken energiansa, ei ainakaan geeneistä, sillä sen molemmat vanhemmat ovat varsin rauhallisia tapauksia.Hissun hoitaminen ei ole koskaan tylsää. Sen kanssa saa koko ajan olla valppaana ja välillä tuntuu, että kun tämän orin kanssa on, että olisi vahtimassa tusinaa kauhukakaraa. "Hissu ei, älä ota sitä harjaa. Älä, et nyt rupea pomppimaan! Yritäppäs livahtaa siitä raosta, niin et saa ruokaa viikkoon. Lopeta tuo nyplääminen!" Tuollaiset lausahdukset voit kuulla minuutin sisällä, kun hoitaja on harjaamassa kakaramaista koninkuvatusta. Jos haluaa selvitä mahdollisimman vähin vaurioin, on syytä viedä Hissu ketjuihin kiinni hoitotoimenpiteiden ajaksi. Ja taluttamisen ajaksi voin suositella ketjun suuhun laittamista, sillä Hissu tykkää kovasti lähteä kuskaamaan pientä ja avutonta taluttajaa. Raippa lasketaan myös vakiovarusteeksi, kun tätä oria kuskataan paikasta a paikkaan b. Kun Hissu on turvallisesti molemmilta puolilta kiinni ketjuissa, hoitohommelit sujuu ..öh.. hyvin. Mitä nyt se voi talloa varpaille, tai napata hihasta. Mutta onneksi, jos oikein paljon valehtelen, sillä ei ole tapana vähän huitoa etujaloillaan. Mutta usko tai älä (viimeinen todennäkösempi), on Hissu pohjimmiltaan aika kultamussukka, kunhan sitä raaputtaa esiin. Herra tykkää kun hoitaja rapsuttelee kutiavasta paikasta ja kunnioittaa ihmistä hyvin paljon, nimittäin rapsutuskoneena ja ruuan tuojana. Hissu rakastaa olla ulkona. Se vihaa tallissa seisomista ja on kehittänyt ihanan tavan kiertää ympäri karsinaa tylsyydessään. Siksi ori on pihalla melkein koko päivän, paitsi ruoka-aikoina ja liikutuksen jälkeen, kun se on päästänyt höyryjään pihalle. Tarhaillessa lempipuuhaa on ehdottomasti kaivaminen. Jep. Heti kun orin päästää tarhaan, se ravaa sen kerran ympäri ja tutkii paikat ja heittää muutaman kerran ympäri mutalammikossa. Sitten se kävelee keskelle tarhaan, omalle kuopalle ja alkaa tonkia maata kavioillaan ja turvallaan. Sitä se voi jatkaa vaikka kuinka kauan. Välillä se käy brassailemassa muille hevosille ja sitten palaa kaivauksilleen. Ehkä Hissun salainen haave on päästä Kiinaan kaivamalla. Ja tämän takia lempinimi Myyrä sopisi ehkä paremmin. Vaikka Hissu osaa olla melkoisen outo, se on selästä upea tapaus. Kunhan selkään ensin pääsee. Orilla on joskus tapana hieman koikkelehtia tässä toimenpiteessä ja sen mielestä on hurjan kivaa napata selkään kapuavaa housunlahkeesta kiinni. Mutta siitä ei puhuta enempää. Kun Hissun selässä istuu, huomaa orin olevan hyvin herkkä avuille. Tosin ensin huomataan yleensä, että se ei ole mikään helppo ratsu, vaan ylienerginen aikapommi. Vaikka Hissulla ratsastaisi kaksi tuntia päivässä, se on silti supertouhukas ja menossa seuraavana päivänäkin. Alkuverkassa on yleensä oikea kuumakalle, eikä malttaisi rauhoittua ollenkaan. Vaikka ori hätkähtää pienestäkin ohjasotteesta nostaen päänsä ylös, vaatii se silti tukevan tuntuman suuhun, jotta alkaa rauhoittua. Myös pohkeet tulee pitää kiinni kyljissä, vaikka tuntisi orin pakenevan paikalta sen takia. Sitten pieniä apuja ja paljon tehtävää ja tsädäm, Hissu alkaa kuunnella ja löytää oikean tahdin ja muodon. Kun muistaa valmistella ja tehdä avut pehmeästi, mutta tomerasti, tottelee Hissu mukisematta. Tosin orilla on myös niitä pallosalamapäiviä, jolloin perä lentää vähän väliä ja kun pitäisi hidastaa alkaa keulakin nousta. Niinä päivinä yleenä kannattaa tehdä jotain reipastempoista harjoitusta, ettei orille jää aikaa pukitella tai hyppiä pystyyn. Hissulla löytyy hurjasti liikettä omasta takaa, mutta tarvitsee ratsastajan apua näyttääkseen niitä kunnolla. Ja kun sen upeat ja lennokkaat liikkeet saa esiin, tulee siinä melkein tippa linssiin katsellessa. Laukassa ori on kyllä melko kuuma, mutta kun sitä jaksaa tarpeeksi työstää, niin alkaa Hissu rauhoittua eikä lähde alta lisäyksissäkään. Oikean ratsastajan kanssa pystyy vaikka mihin. Lastaaminen on Hissun kanssa arpapeliä. Joskus herra kävelee säyseästi hoitajan perässä autoon ja joskus pistää pystyyn melkoisen shown. Showhun kuuluu yleensä komeat levadet, courbetet ja joskus ori näyttää bravuurinsa: upean capriolen. Vaikka ne näyttää hienoilta ulkopuolisen silmissä, kiireisen kisaajan mielestä nämä esitykset ovat raivostuttavia ja täysin turhia. Mutta onneksi Hissu on sen verran viisas hevonen, että tajuaa lopettaa ajoissa ja kapuaa lopulta autoon kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kisapaikalla Hissu-herra osaa olla rasittava. Se on olevinaan joku villiori ja pomppii mieluusti pystyyn ja on jotenkin olevinaan. Mutta kun se on saanut muutaman kerran ämpäristä päähän, niin alkaa käyttäytyä edes jotenkin. Selästä se on mukavampi kuin maasta käsin, niin kuin aina. Tosin verkka-alueella on niin paljon nättejä typyjä, ettei ori meinaa pysyä nahoissaan. Radalla onneksi rauhoittuu kun tytöt ei ole katselemassa läheltä. Silloin malttaa olla kilttipoika ja työskennellä kuuliaisesti. Sukututkimus
Muita suvun menestyjiä
Hissun isä Maycol Z on ihastuttava tummanruunikko fwb-ori, jolta löytyy säkäkorkeutta sopivat 169cm. Mikki on hyvin fiksu herra, joten sillä on myös omaa tahtoa. Kuitenkin hyvin nöyrä ja kuuliainen. Mikillä on aivan upeat liikkeet, joiden avulla se kykenee grand prix-liikkeisiin. Se on kuitenkin kilpaillut enemmän vaativissa luokissa, olosuhteiden pakosta. Ori kuitenkin jatkaa gp-luokkien kiertelyä vielä. Mikki on kiertänyt myös näyttelyillä ja saanut VIR MVA Ch -arvonimen, mitä en ihmettele yhtään. Onhan tämä ori aivan valloittavan näköinen, myös tuomarien mielestä. Mikillä on jonkin verran jälkeläisiä, joista osa vasta aloittelee kisauraansa. Hissun isänisä Mayeco Z oli poikansa kaltainen hurmuri; kiiltävä rautias väritys, lennokkaat liikkeet, aaaw.. Ykä oli myös suomalainen puoliveriori, 168cm korkea. Se on luonteeltaan hyvin orimainen ja vähän raikuli, mutta selästä oikein kuuliainen ja nöyrä. Liikettä orilta riitti vaativiin luokkiin, joista se keräsikin paljon sijoituksia ja voittoja. Ykä on palkittu KRJ-I -arvonimellä ja se on myös kantakirjattu toisella palkinnolla sekä on vielä kaiken lisäksi champion rakenteeltaan. Ykä on myös kilpaillut esteitä ja kenttää, tuoden muutamat ruusukkeet kotiin. Orilla on 7kpl hienoa jälkeläistä. Herra laukkasi virheämmille laitumille 27-vuotiaana. Hissun isänisänisä Fireboard's Spotlight oli komea, rautias 164cm korkea suomalainen pv. Raikku oli luonteeltaan kuumahko ja vaikeasti käsiteltävä ori. Se kilpaili vähän koulua, sijoittuen muutamia kertoja. Raikku kiersi näyttelyitä tuoden kotiin 3x irtosertejä ja täten championin rakenteestaan. Se sai kolme varsaa, joista Mayeco oli ehdottomasti menestynein. Hissun isänisänemä Lady Likeness oli sievä rautias 164cm korkea holsteintamma. Lady on kisannut sekä esteitä että koulua, hyvällä menestyksellä. Liikettä ja luonnetta tammalla riitti helppoon a'han ja KRJ-III -arvonimeen. Ladyllä on myös todisteena hyppykyvyistään ERJ-I -palkinto. Tamma sai 7 varsaa ja kuoli 22-vuotiaana. Hissun isänemä Fiorenze M on 166cm korkea ruunikko fwb-tamma. Fiona on todella kaunis ja luonteeltaan hyvin vahva ja reipas. Se on kilpaillut jopa gp-luokkia, sijoittuen useita kertoja. Joten potentiaalia tästä tammasta löytyy. Fionalla on vain yksi jälkeläinen, upea sellainen, joten hyväksi periyttäjäksi sitä voidaan sanoa. Tammalla on myös mitä hienoin kaksipolvinen suku. Hissun isänemänisä Star Theme's Anthone komea trakehner-ori, joka on väriltään tummanruunikko. Säkäkorkeutta siltä löytyy mukavat 167cm. Luonteeltaan ori on oikea herrasmies, selästä oikea energiapommi. Ana on kilpaillut jopa gp-luokkia, ansaiten sijoituksia 30 kappaletta. Orilla on kolme lahjakasta jälkeläistä. Hissun isänemänemä B'Fiona on kuvankaunis ruunikko 166 senttinen fwb-tamma. Fiina on hyvin tasainen ja rauhallinen tamma, mutta silti hyväliikkeinen ja osaava. Tamma on menestynyt kisakentillä ja näyttelykehissä sen verran, että siltä löytyy arvonimet: KRJ-III, KTK-III, VIR MVA Ch, YLA2. Hissun emä Sea Serpent KG eli Sessa on kivaluonteinen fwb-tamma. Neiti omaa mitä upeimman ulkomuodon, sillä sillä on kauns punaruunikko väritys ja rakenteeltaan tamma on virtuaalinen muotovalio. Sessa on hyvin isokokoinen, mutta siro neiti, säkäkorkeutta löytyy huimat 175cm. Luonteeltaan Sessa on rauhallinen ja kiltti, selästäkin hyvin miellyttämishaluinen. Ihanan luonteensa ja upeiden liikkeitensä ansiosta se onkin kilpaillut jopa gp-koulua, sijoittuen 65 kertaa, joista voittoja 11. Ei huonoja saavutuksia ollenkaan, eihän? Sessalla on tällä hetkellä 3 jälkeläistä, jotka vielä kasvavat ja odottavat pääsyään kisakentille. Hissun emänisä on kukapa muukaan kuin täydellisen upea Roy Rogers. Se oli tummanruunikko 175cm korkea suomalainen puoliveriori, joka lopetettiin sydänongelmien takia keväällä 2008. Hero on saavuttanut KRJ-I -palkinnon ja rakenteeltaan ori on VIR MVA Ch. Näistä päätellen ori on kilpaillut erittäin hyvin menestyen koulua, potentiaali riitti grand prix-luokkiin asti. KRJ-sijoituksia ori keräsi 39 kappaletta. Näyttelykehissä Hero kahmi sertejä, mikä johti orin virtuaaliseksi muotovalioksi. Hero astui 9 tammaa, joiden varsoista tuli erittäin hyvin menestyneitä kouluhevosia. Hissun emänisänisä jo edesmennyt Adoro's Routinard oli mitä hienoin 173 cm korkea ruunikko trakehner, jonka päätä koristi kaunis läsi. Roope tuli oikeasti upeasta koulusuvusta ja se näkyi sen taidoissakin. 36 KRJ-sijoitusta ja KRJ-I -palkinto laatiksessa. Roope ei ollut luonteeltaan helpoimmasta päästä, vaikka hyvän ratsastajan kanssa selvisi gp-luokista leikiten. Hissun emänisänemä Classic Nicotine oli rakenteeltaan champion traksutamma, joka oli väriltään kiiltävä ruunikko ja säkäkorkeutta löytyi 165cm. Nipsu oli topakka neiti, joka hurmasi erityisesti upealla laukallaan. Liikkeet riittivät intermediateen, ja niistä luokista se napsikin sijoituksia. Tamma on palkittu KRJ-III ja YLA2. Hissun emänemä Sinner's Serenade oli rakenteeltaan virtuaalinen muotovalio ja se on myös palkittu KRJ-I -arvonimellä. Jo parempaan paikkaan laukannut neiti oli taitava kouluhevonen, 172cm tummanruunikko trakehner. Serellä on palkintokaapissaan 37 sijoituksesta ansaitut ruusukkeet ja pokaalit. Liikkeet neidillä riitti jopa grand prix-luokkiin. Serellä on 6 emänsä lahjat perinyttä varsaa, joista jokaisella löytyy paljon krj-sijoituksia. Menestynein varsa on ehkä YLA2 palkittu Sinner's Brogan. Hissun emänemänisä Constantine WL kuuluu virtuaalimaailman trakehner-aateliin. Upea lumivalkoinen 168cm korkea ori on ansainnut monia arvonimiä: täydellisyyttä hipovasta rakenteestaan VIR MVA Ch'n, koulumenestyksestään KRJ-I ja yleisvaikutelmasta YLA2. Ori on luonteeltaan hyvin voimakastahtoinen, mutta silti pärjännyt hyvin koulukentillä sekä myös jonkin verran esteradoilla. Danilla on 10 toinen toistaan upeampaa jälkeläistä. Hissun emänemänemä Veprime Starr on jo laukannut virheämmille laitumille. Tamma oli 168cm korkea tumma trakehner, joka osasi todellakin liikkkua. Se oli luonteeltaan säyseä ja hyvin kuuliainen. Vaarna on kilpaillut koulua intermediate-luokissa asti, todisteena menestyksestä KRJ-II ja YLA3. Tammalla on 4 hyvin pärjännyttä jälkeläistä. Valmentajan komennuksessa
15.10.2008 // Remonttivalmennus // WeeHissun kokemattomuus vähän vaikeutti teidän harjoituksia. Lämmittely sujui hyvin, Hissu keskittyi, mutta heti kun eteen tuli puomi, ei voinut enää keskittyä. Puomienkin ylitykset oli välillä semmoista säntäilyä, että ihan pelotti katsoa. Ihailtavan hyvin maltoit istua siellä selässä ja pidättää. Hissukin rauhoittui yllättävän nopeasti. Hissu pysyi todella hyvin tasapainossa ympyrällä, vaikka puomit vähän sekoitti sen menoa. Kavaleteillä Hissu oli vähän pelokas. Sitä jännitti mennä tolppien välistä ja samalla pitäisi vielä nostaa jalkoja. Se näytti olevan liian vaikeaa, joten kokeilitte mennä tolppien välistä ilman, että siinä olisi ollut puomeja. Tämän jälkeen kaveletitkin onnistui, tosin jättiloikalla. Esteillä sama loikkiminen jatkui, mutta Hissu oli silti todella rohkea. Saat olla ylpeä Hissusta. Pikku-Hissut
Ei jälkeläsiä.
Tulin, näin, voitin
KRJ-sijoituksia yhteensä 00 (voittoja 00)
Hissu-elämää, ei sen enempää
21.07.2008Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Hissu... juu, Hissu täytti tänään 1-vuotta. Jätkä on oppinut ensimmäisen elinvuotensa aikana paljon uusia asioita. Ekat puoli vuotta se nautti varsanpäivistä oman äidin kyljessä kiinni maitoa maistellen, vaikka myös ihan peruskäytöstapoja opeteltiin. Puolivuotiaana pikkuori muutti uuteen kotiin, kauas äidistä. Hissu sopeutui hyvin elämään ilman äitiä ja nyt kun mami ei ollut komentelemassa, niin alkoi myös rajojen koetteleminen. Taluttaessa teki mieli jättää pieni ja köykänen ihminen nielemään pölyjä taakseen. Oli myös kivaa kokeilla kuinka paljon Hissu oli takajaloillaan taluttajaa pidempi. Oikea kauhukakara alkoi pikkuhiljaa oppia (edes vähän) tavoille. Onneksi kesä orilaitumella otti Hissulta vähän luuloja pois ja syksyllä talliin marssi astetta nöyrempi pikkumies. 04.09.2008 Kaksi ikävuotta on nyt mittarissa ja kauhukakaran meno vaan jatkuu. Hissu toimii nykyään kohtuullisen nätisti taluttaessa, kuljetuksessa, juoksuttaessa ja muissa arkisissa toimenpiteissä, myös kuolaimet suussa. Tutuksi on tullut myös eläinlääkäri ja kengittäjä, sillä onhan pikkumiestä rokotettu ja sen kavioita vuoltu. Mutta osaa Hissu silti olla melkoinen pikkupiru ja sen käsitteleminen on aina yhtä jännää. Toivottavasti ori siitä joskus aikuistuu. 19.10.2008 On kulunut 2 ja puoli vuotta siitä, kun Hissu muutti talliini asumaan. Kolmivuotias ori on vieläkin yhtä lapsellinen, mutta onneksi kolme kesää orilaitumella on kitkenyt luuloja pois. Tosin viime kerralla Hissu tuli sieltä kotiin ontuvana, mutta onneksi se oli vain tavallinen revähdys ja ori toipui nopeasti. Tänä vuonna onkin tarkoitus aloittaa ratsastus. Ori on pitänyt jo satulaa selässä. Ekalla kerralla se ei suostunut liikkumaan kamala kapistus selässä, mutta toisella kerralla se yritti kovasti jo pukittaa satulaa selästä. Lopulta se hyväksyi sen ja toimii nätisti liinassa satuloituna. Lopulta tuli tilanne, jota olen odottanut ja pelännyt: selkään nouseminen. Kun kapusin orin selkään ensimmäisen kerran, odotin sen yrittävän pukittaa alas. Mutta Hissu vain seisoi paikoillaan ja katseli maailman menoja. Tästä se sitten lähtee. 03.12.2008 Vuoden päivät olen orillani ratsastanut ja perusasiat sujuvat paremmin kuin hyvin. Hissu on monien muiden nuorten hevosten tapaan kaunisteltuna innokas, suoraan sanottana todella villi. Se on aina yhtä energinen ja olen saanut tuntea perän lentävän alta monta kertaa ja olen saanut kyntää kentän pohjaa muutamia kertoja. Vaikka Hissu on oikea pallosalama, osaa se keskittyäkin ja liikkuu erittäin kepeästi ja osaa paljon asioita. Kaikki askellajit menevät kuin vettä vaan, mitä nyt laukassa ori on vähän virkeä. Väistöt, käännöksen, yksittäiset laukanvaihdot ym. sujuvat nätisti. Hissu tykkää myös hypätä yksittäisten pikkuesteiden yli. Kavaleteilla ja puomeilla on ihan urpo, koska meinaa kompastua heti jos peräkkäin on enemmäin kuin kaksi puomia. Muutamat kisat ollaan myös kokeilumielessä menty. Parilla ekalla kerralla se oli vain kokemuksenhakuista riehumista tuomarin katsellessa. Sitten se alkoi sujua ja saimme monta hyväksyttyä suoritusta helposta c:stä. Ja lopulta sijoituimme samaisessa luokassa viidenniksi. En muista palkintojen jaosta mitään, sillä olin niin liikuttunut pärjäämisestä. Kunniakierrokselta jäi mieleen Hissun komeat pukkisarjat.
VIRTUAALIHEVONEN - A SIM GAME HORSE
|
